Ohjelmaa häihin - viihdyttävää, ei puuduttavaa!

Häiden ohjelman suunnitteleminen on kaikista haastavin osa päivän rakennelmaa. Ohjelmaa on hyvä olla sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän. Ohjelman pitäisi viihdyttää, ei puuduttaa. Se pitäisi jaotella oikein, että päivän runko pysyy kasassa. Miten?

No sehän se ongelma onkin. Hääohjelmassa on tärkeintä, että ohjelma on hääparin näköistä, vaikka tärkeää on myös se, että se viihdyttää vieraita. Tein pieniä selvityksiä somessa  ennen siskoni häitä siitä, mikä on viihdyttävää, ja mikä saa vieraat huokailemaan.

Kävi ilmi että läpi vuosikymmenten vielä tänäkin päivänä ihmisille yksi suurimmista ja tärkeimmistä ohjelmista on musiikki. Musiikilla ei sinällään ole aina väliä miten se soi, kunhan se soi. Joka parilla on omanlaisensa musiikinmaku ja sen näkyminen vaikuttaa siihen onko paikalla bändi, DJ vai kenties Spotify - soittolista.

Sisareni häissä olivat nuo kaikki. Puolisoni pisti sukulaisista ja ystävistä bändin kasaan ja se soittivat ja lauloivat häätanssin, ja muutaman muun hääparille tärkeän biisin. Bändin kavalkadiin kuului tanssimusaa, vähän Juha Tapiota, aavistus Amaranthee ja tietenkin hyppysellinen Ozzy Osbournea. Mukana oli myös hupimusiikkia, sekä muita klassikoita.

Sulhanen on kova harrastelija-DJ, joten loppuilta tuli musaa sekä soittolistalta että toiveiden perusteella. Nuoruuden kavereiden kanssa tulikin tanssittua niin Pelimiestä kun Haddawayn What is Lovee.

Onkin siis sanomattakin selvää, että musiikki oli näiden häiden isoin ja tärkein osa ohjelmaa. Jos se on sitä teillekin, siihen kannattaa silloin satsata, ja jättää vaikka muuta ohjelmaa vähemmälle.

Mitä meillä oli musiikin lisäksi?

Sen lisäksi meillä oli myös muita perinteitä kunnioittavia ohjelmanumeroita. Sulhanen ryöstettiin ja anopit taittelivat lakanaa pannukintaat käsissään ja silmät kiinni. Homma sujui suunnitellusti ja sulhanen saatiin ryöstöreissulta takaisin. Meillä oli itse ryöstössä sen verran twistiä mukana, että tämä ohjelmanumero ei ollut tavallisesta poikkeavan puuduttava, vaan yleisö pysyi hyvin ja hyvillä mielin mukana.

Ryöstöön kannattaa panostaa niin että yleisö pysyy hyvillä mielin ja odottaa jo seuraavaa. Meidän osalta ryöstön hoiti bestman, ja homma hoituikin todella näyttävästi alusta loppuun.

 

Salatehtävät

Muutamia vuosia kestänyt salatehtävätrendi on edelleen myös suosittu ohjelmanumero häissä.

Nämä olivat meilläkin sisareni häissä käytössä ja teenkin näistä oman postauksen lähiaikoina. Palkintona salatehtävän tekemisestä sai 4 cl Vana Tallina - pullon kustomoidulla hääetiketillä. Kaikki tehtävän tehneet palkittiin. Näissä juhlissa siis alaikäiset eivät luonnollisesti saaneet tehtäviä.

Perinteisistä ohjelmanumeroista pidimme myös sukkanauhan ja kimpunheiton. Jengi oli ihan pähkinöinä ja etenkin naimattomien naisten keskuudessa oli selkeästi sotatilankaltainen meininki päällä. Tanner tömisi kun parikymmenpäinen naislauma tavoitteli kukin seuraavan morsiamen paikkaa. Ihan mahtava fiilis!

Perinteisistä jätimme pois kuitenkin tuttujutun kaltaiset ohjelmat, sillä tutkimukseni mukaan ne alkavat olla menneen talven lumia, ja ihmiset kokevat ne jotenkin puuduttavina.

Sen sijaan meillä oli Kahoot! - tietokilpailu vieraille. Kasasimme 20 väittämää hääparista yhdessä ja erikseen, joihin vieraat saivat vastata.

Oikea vastaus ja nopeus paransivat sijaa, ja 3 parasta palkittiin. Palkintoina meillä oli piccolo skumppapulloja sekä namupusseja mihin tehtiin persoonalliset etiketit sisältäen hääparin nimen ja hääpäivän.

Sillä Kahootin ilmaisella versiolla pystyi helposti tekemään itse pelin, mutta koska hääväkeä oli jonkin verran, ostimme peliin maksullisen kuukauden mittaisen paketin. Paketin avulla peliin olisi voinut osallistua jopa 200 henkilöä.

Meillä oli lavalla iso valkokangas ja videotykki, jonka avulla saimme pelin näkymään kaikille. Kaikki eivät halunneet osallistua, mutta pääsivät mukaan fiilikseen kun näkivät kysymykset.

Kaiken tämän lisäksi meillä oli muutamia puheita, perinne mistä ei haluttu poiketa. Tervetulopuheen piti meidän äiti. Häät pidettiin meidän lapsuudenkodissa, joten äidin puhe onnittelumaljojen aikaan oli täydellinen. Kahvipuheen piti sulhasen isä, ja hän puhui kyllä niin mieleenpainuvasti, että (onnen)kyyneileiltä ei voinut enää tässä kohtaa välttyä mitenkään.

Minä, toinen kaasoista sekä bestman puhuimme sitten vuorotellen kahvin jälkeen ennen iltaohjelman ja musiikin alkamista. Tästäkin aiheesta on tulossa erillinen postaus myöhemmin.

Tässä oli erilliset ohjelmanumerot kaiken kaikkiaan. Vaikka luettuna kuulostaa että ohjelmaa oli paljon, sitä ei kuitenkaan ollut. Ohjelmaa oli ripoteltu pitkin päivää, ja tärkein, eli vieraiden vapaus tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa vanhojen tuttujen kanssa kuulumisia toteutui ihanasti. Päivä oli menestys ja puhun varmasti kaikkien puolesta kun sanon, että mitään en muuttaisi.