Perhe-elämää koronan keskellä Espanjassa

Minulla on jonkun verran ystäviä ja tuttuja ympäri maailmaa. Siksi pyysinkin joitain heistä kirjoittamaan tuntemuksiaan koronan keskellä eri puolilta maailmaa. Tässä postaussarjan ensimmäisessä osassa kaksi eri puolilla Espanjaa asuvat perheenäidit kertovat miten heillä on mennyt koronan keskellä. Minna on perheenäiti ja kauneusalanyrittäjä, Tuija on perheenäiti ja lähetystyössä perheensä kanssa Espanjassa. Tässä on heidän tuntemuksiaan.

Minnan tarina

”15.3 julistettiin ulkonaliikkumiskielto 2 viikon ajaksi. Ulkona ei saanut käydä kävelyllä, puistossa tai edes leikkiä taloyhtiön pihalla. Autossa saa olla vain 1 aikuinen kerrallaan suojamaskin kanssa käydäkseen lähimmässä ruokakaupassa, apteekissa tai muilla välttämättömillä asioilla.

Mukana pitää olla todistus siitä missä asuu ja henkilöpaperit. Poliisit ovat kaduilla vartioimassa ja pysäyttävät ihmisiä. Ruokakaupassa pitää olla turvavälit, kaupassa on vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan ja asioidessa tulee olla ainakin maski kasvoilla.

Lainsäädännön vuoksi karanteenia voidaan julistaa aina vain 2 viikkoa kerrallaan. Kolmas jatko on jo päätetty ja olemme kotona ainakin 10.5 asti. Sitä ei vielä tiedä päästäänkö silloin vielä ulos ja millä ehdoin ja mitkä liikkeet saavat avata.

Myös lentokentät ovat kiinni. Aurinkorannikko elää turismista joten kesä on kaikille pelottavaa aikaa. Koska turistit saapuvat uudelleen? Konkursseja tulee olemaan valtavasti. Yrittäjät saavat vain 600€ kertaluontoisen tuen, palkansaajat 70% heidän palkastaan mutta sitä ole vielä maksettu. Silti kaikkien tulee maksaa vuokrat, verot ja elättää itsensä.

26.4 alkaen alle 14 vuotiaat lapset saavat olla yhden aikuisen kanssa tunnin päivässä ulkona 1km päästä kotoa, tämä on helpotus 6 sisällä olleen viikon jälkeen. Mikäli se menee hyvin saavat 2.5 alkaen myös aikuiset ulkoilla tietyin ehdoin jotka varmentuvat myöhemmin.

Olen ollut sisällä nämä viikot 5v, 4v ja 3v energisten poikien kanssa ja toivomme kaiken olevan pian ohi. Kesä tulee olemaan töiden kannalta haastava mutta uskon että tulen selviytymään tästäkin voittajana.”

Minna pitää GLOW Beauty -nimistä kauneushoitolaa Aurinkorannikolla.

Koronatunnelmia Espanjasta Huotareiden perheen näkökulmasta

”Viime vuoden lokakuussa muutimme kolmen kouluikäisen tytön kanssa Espanjaan. Minun tärkein työni on ensimmäisenä vuotena ollut oppia kieltä.  Elämä täällä muuttui kertaheitolla hallituksen julistaessa hätätilan ja ulkonaliikkumiskiellon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ainoastaan ruokakaupassa ja aivan välttämättömillä asioilla käynti on sallittu. Valtava määrä ihmisiä on jäänyt työttömäksi. Meilläkin on ystäväpiirissä perheitä, joiden taloudellinen tilanne on hyvin vaikea. 

Rajoituksista huolimatta meidän perheellä on asiat hyvin. Pari viikkoa sitten me vaihdoimme vähin äänin asuntoa. Vetäessään lenkkareita jalkaansa hypätäkseen muuttokuorman kyytiin esikoisemme totesi: ”En ole laittanut kenkiä jalkaani kuukauteen.” Se hätkähdytti itseänikin. Minä sentään olin joka päivä tavalla tai toisella haalinut roskapussin täyteen ja kävellyt sadan metrin päähän tiputtaakseni pussini jäteastiaan. Usein olin vaivihkaa tehnyt myös pikkuruisen ylimääräisen lenkin voidakseni hetken katsella lähellämme kukkivaa peltoa ja haistella raikasta tuulta. Tämä on ollut se ihana, oma pieni hetkeni vapaudessa. Mutta lapset, he ovat jaksaneet käsittämättömän kärsivällisesti pysyä sisällä ja parvekkeella, vaikka Suomi-ikävä liikkumisvapauksineen toki iski jo ensimmäisenä karanteenipäivänä.

Karanteenia helpottamaan Taivaan Isä lähetti meille kissan. Naapurin kissahan se oli, joka lasten riemuksi alkoi kovin viihtyä meidän parvekkeellamme, ja pian se jo päivittäin naukui ovemme takana. Naapuri sen sijaan oli kyllästynyt kattiinsa ja tarjosi sitä meille. Eihän siinä muuta voinut, kuin ottaa tarjous vastaan ja lähteä ylimääräiselle kauppareissulle kuivamuonan ostoon. Kesympää ja ihmisrakkaampaa misua lienee vaikea löytää. Se on tuonut valtavasti iloa ja helliä tunteita tasaisen tappaviin päiviimme.

Nyt lapset ovat vihdoin saaneet ulkoiluluvan. Johan nuo olivatkin jo kyllästyneet iänikuisiin kuntopiireihin. Yhden vanhemman seurassa saa ulkoilla tunnin ajan päivässä, kunhan pysyy kilometrin etäisyydellä kotoaan. Puistot ovat edelleen suljettuna, mutta kävely ja rullaluistelu ovat sallittuja lajeja. Kevät olisi täällä parasta aikaa tehdä retkiä, mutta kuuden viikon ehdottoman karanteenin jälkeen tätä pientäkin vapautta osaa arvostaa kovasti! 

On ollut mielenkiintoista tutkailla, miten ihminen tottuu hyvinkin rajoitettuun elämään. Mielentila vaikuttaa ainakin itselläni sopeutumiskykyyn kovasti. Voi niitä päiviä, kun sydän on mykkyrällä, enkä pääse lenkille tai luontoon sitä availemaan. Olen vannoutunut Jeesuksen seuraaja ja häneltä olen onneksi saanut avun monena tällaisena hetkenä. Jeesuksen omaa lupausta lainatakseni: ”Jos Jumalan poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” Kun sydän on vapaa, eivät pelot ja rajoitukset kahlitse mieltä.

Vapautta kohti,

Tuija Huotari”