Aikuisena eroon kynsien pureskelusta!

Minulla on oksettava tapa, mikä on seurannut minua varhaislapsuudesta saakka. Kynsien pureskelu. Äiti kertoi, että olen pureskellut kynsiäni siitä asti kun sain hampaat. Hän sanoi, että lapsena minä tein sitä jopa öisinkin, hampaiden narskuttelun lomassa. Äiti teki kaikkensa, että se loppuisi. Kynnelin käyttö auttoi päivän ajan, sitten minä totuin sen makuun. Nuolin ensin kynnelin pois ja sitten söin kynteni. Kerran sain niin pahan kynsivallintulehduksen, että peukalostani irtosi kynsi kokonaan. Se onneksi kasvoi takaisin.

[caption id="attachment_2314" align="aligncenter" width="620"] Ne olivat huonossa kunnossa, ohuet ja lohkeilevat.[/caption]

En itse huomaa koska syön kynsiäni. Se on kuin silmien räpsyttely, se tapahtuu automaationa. Sen huomaan, että kun stressitasot nousee, syön kynteni niin syvälle, että veri roiskuu ja nahkaakin on jo mukana. Se on niin oksettava tapa, etten tiedä mitään pahempaa. Toiset syövät räkää, mutta minä syön kynteni. Kumpikaan tapa ei ole toistaan parempi.

Nyt sille on kuitenkin saatava stoppi. Minä olen 29 vuotta ja 1 viikkoa vanha, ja minun on pakko oppia pois tuosta tavasta. Ei niinkään itseni, vaan lasteni takia. Sydämeni itki verta, kun tajusin viime viikolla, että minun 3 -vuotias tyttäreni on alkanut syömään kynsiään. Ja kun sormen kynnet on syöty, hän istuu sohvalla kerällä ja pureskelee varpaankynsiä. Niin minäkin tein pienenä.



Mietin kuumeisesti, että miten hitossa minä tämän ratkaisen. Minun kynteni ovat niin heikossa hapessa, että vaikka ne saisikin hieman kasvamaan, ne ovat vain hataraa höttöä ja hurjan ohuet lituskat. Ratkaisu iski töissä viime viikonloppuna. Olin töissä eräissä häissä, ja sulhasen äiti sattui olemaan kynsialalla. Kysyin häneltä miten hän ratkaisisi ongelmani, kun tilanne on mikä on. Hän sanoi, että geelauksella se voisi onnistua. Lopetin kynsien syömisen siihen hetkeen.

Sain ajan Lahteen Laune 61 -studiolle, mitä monet suosittelivat ja sinne minä sitten riensinkin nysieni kanssa. Eniten ehkä sinne menossa pelotti, miten tulen toimeen kynsien kanssa. Jo nyt viikossa kasvatetut kynnet tuntuvat oudolta. Ne tuntuvat siltä, että kynsien alla on koko ajan jotain skeidaa ja ylimääräistä. Jos niihin laitetaan vielä lisää jotain, niin pelkään olevani niskaa myöten pississä. Onnistuuko niiden kanssa ruoan laitto? Mitenkäs leipominen? Kykenenkö enää käsitöihin? Olen kohta kolmekymmentä ja minun ajatukseni ovat nämä.

Ajattelin jo sinne mennessä, että kun pääsen kotiin, lyön tyttärellenikin lakan kynsiin ja yhdessä keskitymme kasvattamaan kauniita kynsiä tästä eteenpäin. Jännä nähdä miten siinä tulee käymään.

Pääsin paikalle ja hommiin alettiin heti. Kun kynsiteknikko kaivoi poran esiin, nielaisin. Omia kynsiä hiottiin ja rumat kynsinauhat käsiteltiin. Kynsiini laitettiin siis geeli ja nyt niiden annetaan kasvaa kunnolla. On pieni mahdollisuus, että ne vähän vahvistuisivat, kunhan saavat olla rauhassa hampailtani. Lopuksi kynnet koristeltiin geelilakalla ja muutamalla timantilla.

Hommaan kului kaksi tuntia aikaa. Laune 61 on käytössä uuni/valo, mikä kuivattaa yhden kerroksen 30 sekunnissa, joten homma hoitui sutjakkaasti jutellen. Kun toinen käsi kuivui, laitettiin toinen käsi. Jompi kumpi käsistä oli koko ajan uunissa ja kaksi tuntia kului nopeasti jutellen niitä näitä.

Lopputulos miellyttää omaa silmääni. Ne ovat kauniit. Enkä voi uskoa, että ne ovat minun. Olen koko ikäni kulkenut sormissani kynnen nysät, ja nyt minulla on kynnet jotka ovat kauniit. Geeliä laitettiin hieman antamaan pituutta, joten onhan tässä nyt opettelua. Mutta tähän asti ne ovat ainakin tuntuneet hyvältä. Taisin jäädä koukkuun!

Laune 61 löytyy nimellään Facebookista. Postauksen ensimmäisessä kuvassa ovat myöskin muut tiedot!

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Laune 61 kanssa.