DIY Pääsiäismunien maalausta ja uusia perinteitä?

Minun lapsuuteeni kuului pääsiäinen perinteineen. Meidän perinteisiin kuului pääsiäismunien maalaus, virpominen ja pääsiäisen koristelut rairuohoineen, ohrineen, höyhenineen ja kaikki oli keltaista. Äiti viritti ruokapöytään keltaisen liinan ja eri puolille aseteltiin koristeltuja virpomaoksia maljakoihin. Rairuohot ja ohrat kasvatettiin ajoissa, ja ne koristeltiin tipuilla ja höyhenillä. Pääsiäisaamuna äiti puhalsi kananmunista sisukset pihalle, ja minä ja pikkusiskoni maalasimme munat. Myös pääsiäisaamun aamiaiseen kuuluivat maalatut, keitetyt kananmunat.

Pääsiäisenä meillä syötiin lammasta, vaikka se ei kuulu äitini herkkuruokiin. Äiti myös valmisti aina pashaa tai persikkarahkaa, sekä ihanaa mämmiä. En edelleenkään syö muuta, kuin äidin paistamaa mämmiä, koska jos on tottunut parhaaseen, ei kakkosvaihtoehto vaan ole mikään vaihtoehto.

Palmusunnuntaisin me sisareni kanssa kierrettiin naapureiden ovien takana virpomassa, ja kerättiin hurjat määrät suklaata. Kauemmaksi äiti vei meitä autolla, lähempänä kävelimme kahdestaan, tai säästä riippuen valjastettiin ponien perään kärryt ja kierrettiin niin. Minä olin aina noita (olen vieläkin vähän, hah!) ja sisareni oli kissa (ja on edelleen, purr!). Meillä oli teatraalisesti mukana mummun tekemä risuluuta, sekä hänen perintökuparipannunsa. Minulla oli aina pitkä hame ja viipurin torilta ostettu kukkahuivi, sekä mummun ompelema esiliina. Silloin paistoi aina aurinko.

Jos jostain syystä emme käyneet kaikkien pikkukylämme mummojen ovien takana, tai lähdimme tavallista myöhempään liikkeelle, mummelit soittivat loukkaantuneina lankapuhelimella äidillemme, että missäs ne tytöt oikein viipyy, kun suklaamunat ovat odottaneet ovella jo koko viikon.

Niin. Minun lapsuuteni pääsiäiseen liittyy kauniita perinteitä ja mielettömän ihania muistoja. Paljon hyviä hetkiä.

Minun lapseni ovat nyt jo sen ikäisiä, että heidän kanssaan pystyy kaikkea pientä kivaa tekemään. Kananmunia minä en puhalla lapsilleni, kun toinen heistä on todella allerginen. Joten siksi innostuin suunnattomasti, kun eilen Tigerissä törmäsin parin euron munien värityssettiin. Päätin kokeilla miten 1,5- ja 2,5 -vuotiaiden kanssa onnistuu tällainen "askartelu". Ja onnistuihan se. Todella hienosti!

Mutta minä tajusin nyt, että meillä ei ole vielä mitään perinteitä. Ei oikeastaan mitään mihinkään juhlapyhään liittyen. Minä haluan, että minunkin lapseni muistelisivat 30 vuoden kuluttua, miten ihanasti perheemme vietti pääsiäistä, vappua, juhannusta, joulua... Kaikkea! Mutta mistä minä voin keksiä toistuvia perinteitä, kun en oikeastaan koskaan tee mitään asiaa kahta kertaa samalla lailla. En edes makaroonimössöä.

Ehkä rintaani pienesti nipistää sekin, kun teen itse niin paljon käsitöitä, enkä ole oikein ottanut lapsiani aiemmin herkästi mukaan. Nyt kuitenkin olisi ehkä jo korkea aika muuttaa käytäntöä. He rakastavat värittämistä ja sitä olenkin heidän kanssaan tehnyt paljonkin, mutta huomaan, että heissä olisi jo potentiaalia mahdollisesti muuhunkin kivaan.

Joten, kysynkin teiltä: Mitä askarteluja te teette pienten kanssa ja minkälaisia perinteitä teillä on, mitä noudatatte vuodesta toiseen juhlien kohdalla?

Alla kuvasarja meidän "askartelu"-hetkestämme.




[caption id="attachment_1484" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Tämän setin minä ostin Tigeristä. Hintaa oli 2€. Sisälsi siis 4 munaa, missä valmiit kuvat ja 4 tussia.[/caption]

[caption id="attachment_1485" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Iloinen pikku-ukkeli, kun pääsi ekaa kertaa askartelemaan. Hetki kesti tajuta mikä homman juju on, mutta pian jo väritti innokkaasti.[/caption]

[caption id="attachment_1486" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Wilma keksi idean samantien, ei tarvinnut neuvoa. Huikea keskittymiskyky! Ei ole minulta peritty ominaisuus.. Haha![/caption]

[caption id="attachment_1487" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Yhteistyö ja kynien vaihtelukin sujui pelottavan hyvin.[/caption]

[caption id="attachment_1488" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen "Äiti, kato, meikkiä"... EIIIII!!!![/caption]

[caption id="attachment_1489" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Koskaan ei ole niin kiire etteikö ehdi vähän pussaamaan![/caption]

[caption id="attachment_1490" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Uuudestaaaan!!![/caption]

[caption id="attachment_1491" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Pikkumurusilla oli kyllä hurjan hauskaa tämän pikkuproggiksemme parissa![/caption]

[caption id="attachment_1492" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen ... No vähän meni ohi...[/caption]

[caption id="attachment_1494" align="aligncenter" width="620"]Pääsiäinen Äidin sydän pakahtuu ylpeydestä! Nämä ovat upeita![/caption]

 

Kommentit

  1. Mekin käytiin siskon ja kavereiden kanssa virpomassa ja kerättiin ja koristeltiin aina vitsat itse, vanhempien avulla tietty. Pääsiäissunnuntaina (vai onko se lauantai, en enää muista) äitini piilotti talon ja pihan täyteen suklaamunia ja minä ja siskoni saimme sitten etsiä munat yhdessä. Mämmiä syötiin myös meillä, mutta se oli enemmän aikuisten juttu, me lapset syötiin vaan suklaata :D Äiti kasvatti aina myös rairuohoa tai ohraa ja laittoin iloisia värejä kotiin pääsiäisen kunniaksi. Omia lapsia ei vielä ole, mutta joskus kun on niin ainakin nuo rairuohon/ohran kasvatuksen ja pienet koristeet sekä pääsiäismunajahdin haluan omille lapsilleni toteuttaa. Onnistuu varmaankin jo aika pienillekin muksuille tuo jahti :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Rakas ihanasta kirjoituksestasi! Mämmi pitää siis panna porisemaan!Mummun ihanuudet niin ahkeria ja suloisia! ♡

    VastaaPoista
  3. Sofia / Frutti Di Mutsi16. maaliskuuta 2016 klo 9.05

    Hei toi jahti on ihan nerokas idea! Tosta tulee kyllä meidän perheen ensimmäinen perinne! Kiitos vinkistä <3
    Ja ihania perinteitä teilläkin <3

    VastaaPoista
  4. Ole huoleti niiden perinteisen kanssa! Kun kerran keksit jonkun hyvän pienen jutun, lapset muistavat sen kyllä seuraavana vuonna. Ja kolmantena vuonna se on jo iihan pakko tehdä, kun on aina tehty... Meille esimerkiksi kävi näin joulusukan kanssa. Kerran sen laitoin, niin lapsi muisti haluta sen myös seuraavana vuonna. Ja sen jälkeen sukka on ollut ihan pakollinen joulujuttu, vaikka tuo ei äidin silmään enää oikein sovi ;)
    Pääsiäisen kanssa on vähän sama juttu: kasvaessaan lapset kyllä kannattelevat niitä perinteitä ihan itse.

    Askarteluohjeita voi hakea netistä tai sitten vaan antaa lapsille sakset, liimaa, väripaperia ja vaikka lmainoslehden. Silppua ja liimailua, niin tulee välineet tutuiksi!
    Helmiä ja nauhaa pujottelua varten, muovailuvahaa kolmiulottiseen taiteiluun. Vesivärimaalausta.

    VastaaPoista
  5. Sofia / Frutti Di Mutsi16. maaliskuuta 2016 klo 17.36

    Saatat kyllä olla täysin oikeassa! Kiitos rohkaisevista sanoista, noin ne perinteet oikeasti taitavat syntyä! :) <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit